Kausiruokaa juuri nyt :mustikka

Mustikat kypsyy hyvää vauhtia, joten kerätään satoa talteen, ennenmuuta tuoreena syötäväksi ja talven varalle kuivattuna ja pakastettuna.

Mustikka on todellista, kotimaista superfoodia.Mustikka on terveyspommi, joka sisältää mm. paljon C-, ja E-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, erityisesti B2 ja B3 sekä foolihappoa.
Mustikan tiedetään vaikuttavan myönteisesti silmien ja suoliston hyvinvointiin, tasaavan verensokeria ja piristävän mielialaa. -Perinteisesti mustikkaa on käytetty vatsarohtona, hoidettu tulehduksia ja puutostauteja.

-monta hyvää syytä syödä tätä metsien kultaa! -myös ahomansikkaa löytyy vielä, poimi ja nauti :) Yksi lapsuusmakuja on itsetehty viili tuoreiden marjojen kanssa, tällä kertaa viili on hapatettu vuohenmaidosta.

Mustikka-spelttipiirakka

120g voita
1,5 dl intiaanisokeria (tai tavallista)
1 muna
1 dl kaurahiutaleita
0,5 tl leivinjauhetta
1,5 dl kokojyvä-spelttijauhoja
-jauhoina Maaritin myllyn ihanat luomu-spelttijauhot

Vaahdota voi ja sokeri, sitten muna. Sekoita kuivat aineet keskenään, ja painele taikina piirakkavuokaan, esipaista 180 asteessa 15 min.

Lisää sitten tuoreita mustkoita, laitoin noin 4 dl, pakastemustikoihin voi sekoittaa hieman perunajauhoja.

Mustikoiden päälle jugurttiseos:
300g turkilaista jugurttia
1 muna
1 rkl intiaanisokeria

Paista vielä 20-30 min, kokeile kypsyyttä..-speltti vaatii miedomman ja pidemmän paistoajan kuin tavallinen vehnäjauhoilla leivottu.- Anna jäähtyä ennen tarjoilua-tuoreiden marjojen kanssa todella hyvää.

Pieniä ympäristötekoja,muovipussin korvaaminen kestopussilla

Tiesitkö että vain 14 % maailman muovista kierrätetään asianmukaisesti..?  Entä sitä, että täällä Suomessa keskiverto kansalainen käyttää vuosittain jopa 5 tuhatta pientä muovipussia..?

Mantereelta meriin päätyvän muovin määrän suurusluokka on vuosittain jopa 8 miljoonaa tonnia.
Määrä vastaa yhden jätekeräys-kuorma-auton lastillista vuoden jokaisena minuuttina. Ja jos muovin käyttö ja hylkääminen jatkuu nykytahtiin, vuonna 2050 määrä on neljä jäterekallista vuoden jokaisena minuuttina.

World Economic Forumin 2016 julkaiseman raportin mukaan tällä tahdilla -mikäli roskaamista ja muovin käyttöä ei saada kuriin, maailman merissä on vuonna 2025 kilo muovia jokaista kolmea kalakiloa kohti.

Yksi maailman suurimpia jätepyörteitä on Tyynellä valtamerellä, jossa valtava pyörivä roskalautta on kahden Suomen kokoinen,ja jossa pyörii ainakin 165 miljoonaa tonnia muoviroskaa,valta-osa näistä muovipusseja ja muovipulloja.

Jätelautta uhkaa koko meren ekosysteemiä, ja muoviin kuolee vuosittain vähintään 3 miljoonaa merilintua, 100 000 merikilpikonnaa, valaita ja hylkeitä. Kalan ja äyriäisten mukana mikromuovi päätyy vähitellen myös ihmiseen.
Jätelautalla lisääntyy myös tehokkaasti tuhohyönteinen, joka syö kalojen munia, ja jo pelkästään tämä on uhka ekosysteemille.

Pieniä, suuria ympäristötekoja on vaihtaa muovipussien käyttö kestopussiin, jonka tekeminen on helppoa, ja joka parhaimmillaan kestää vuosikausia, puhumattakaan siitä että sellainen on helppo tehdä kokonaan kierrätysmateriaalista.-kestopusseja myyvät myös monet kaupat.

Tämä pussi on ommeltu vanhasta valoverhosta, tarran paikaksi ommeltu pala vanhasta pöytäliinasta.
Nyöri on otettu rikkinäisestä kengästä, pesun kautta uuteen käyttöön, ja stoppari rikkinäisestä takista.
Eli kierrätystuote alusta loppuun, pestävä ja vuosikausia kestävä.

Koska ympäristö on yhteinen, on jokaisen teoilla  merkitystä, ja vaikka muovipussien poisjättäminen voi tuntua mitättömältä teolta, se on kuitenkin jo suuri askel eteenpäin ympäristötietoisessa elämäntavassa, puhumattakaan mikä vaikutus sillä on pitkällä aikavälillä.

Lisäystä..27.7.2017 päivätyn uutisen mukaan on Tyyneltä valtamereltä löytynyt toinen, vielä edellistäkin suurempi muovijätelautta-arvioitu koko noin kolme kertaa Suomi..-ja kukapa tietää löytyykö tällaisia vielä lisääkin :( joten ei ole yhtään liian aikaista alkaa suitsia muovin käyttöä.

Säilötään kesä talteen: raparperi

Raparperi kuuluu tatarkasveihin, saman heimon kasvi on esimerkiksi tattari. Aiemmin raparperi luokiteltiin yrtiksi, ja sitä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin esimerkiksi Kiinassa jo 1700 luvulla. Nykyisin raparperi luokitellaan kuitenkin vihanneksien joukkoon kuuluvaksi.

Raparperi on kevään ensimmäisiä puutarhakasveja ja kasvaa pitkin kesää lisää uusia varsia, etenkin jos sitä kastelee.Raparperi sisältää C- ja A -, ja K-vitamiinia sekä mm.kaliumia. Oksaalihapon vuoksi raparperia suositellaan syötäväksi kalsiumpitoisen tuotteen kanssa.

Raparperin säilöminen on helppoa ja se onkin lähiruokaa parhaimmillaan. Pakastaminen onnistuu sellaisenaan, huuhdo ja paloittele varret ja laita rasiaan..kuivaaminen on myös hyvä tapa, paloittele pieneksi ja kuivaa alle 40 asteessa, säilytä kuivassa, ennen käyttöä liota hetkinen, ja voit taas käyttää kuten tuoretta raparperia.

Kellarisäilytykseen tehtävään mehuun lisäsin voikukan kukkia, ja kesäjuomaksi tarkoitettuun maitohorsman kukkia.

Paloittele  astiaan  noin litran verran raparperia, lisää päälle horsman kukkia, laitoin tähän noin 3 dl. Lisää päälle kiehautettu vesi siten, että peittyvät.Myös sitruunan voi halutessaan viipaloida joukkoon. Kun vesi on enää haaleaa, sekoittele joukkoon makusi mukaan hunajaa ja anna maustua kylmässä yön yli. Siivilöi ja pullota. ilman sokeria tämä ei säily kovin kauaa, mutta tulee helposti juotua viikossa.

Raparperi ja rosmariini on oivallinen makupari-hillo sopii niin suolaiseen kuin makeaankin. Tähän tarvitset:
1 kg raparperia paloiteltuna
tilkka vettä kattilan pohjalle
2-3 rosmariinin oksaa
-0,5 kg hillosokeria
Kiehauta muut ainekset, lisää sitten sokeri sekoitellen. Keitä hiljalleen 20-30 min, kuori mahdollinen vaahto pois. Laita kuumennettuihin purkkeihin, ja säilytä kylmässä. Halutessaan rosmariinit voi ottaa pois ennen purkitusta.

Yrttilevite rikkaruohoista :)

Aamupäivällä perkasin rikkaruohoja kasvimaalta ja siinä ohessa keräsin nämä yrttilevitettä varten. Yleisenä rikkaruohona kasvava pihatähtimö eli vesiheinä on hyvän ja miedon makuinen kasvi, joka sopii käytettäväksi tuoreena tai kuivattuna. Muina kasvimaa-löytöinä sipulin varsia, voikukan lehtiä ja pientä basilikaa. Yrttilevite on nopea tehdä vaikka piknik-evääksi.

Eli tähän laitoin
-100g voita, huoneenlämpöisenä
-0, 5 dl oliiviöljyä
-nippu pihatähtimöä
-muutama sipulinvarsi
-voikukan lehtiä
-basilikaa

Silppua vihreät pieneksi ja sekoita kaikki yhteen, huoneenlämpöisenä käy helposti.
Säilytä kylmässä.

Toinen helppo levite on hummus, joka on tosi monikäyttöistä. Sopii niin leivän päälle kuin dipiksi tai lisäkkeeksi. Eri mausteilla maku muuntuu helposti  ihan erilaiseksi. Tässä kuitenkin yksi ohje:

-1 prk kikherneitä ja osa purkin liemestä
-1 sitruunan mehu
-1-2 valkosipulin kynttä
-0,5 tl suolaa
1-2 rkl tahinia, käytin Urtekramin luomutahinia

Päälle oliiviöljyä, paprikajauhetta ja tuoretta persiljaa.

Kuori ja paloittele valkosipulit vähän pienemmäksi. Lisää kaikki aineet tehosekoittimeen ja sen verran nestettä, että kone hyvin pyörii, tarkista että on koostumus on pehmeää-tämän kertainen annos jäi aavistuksen liian paksuksi, mutta kuitenkin maistui hyvältä.
Levitä hummus tarjoiluasiaan ja lisää pinnalle oliiviöljyä, vähän paprikajauhetta ja tuoretta persiljaa.

-Tänään hummuksen kanssa oli tarjolla juuresrieskoja,jotka valmistuivat tähteeksi jääneestä juuresmuusista tattarijauhoilla.Nopeaa ja helppoa kesäruokaa!

Kesä ja luonto :)

Ihana luonto, ja mikä aarreaitta kakun koristeluun-mukana myös vuoden ensimmäiset mustikat :) -kakussa pähkinäinen raakapohja ja kaikki koristeet syötäviä..tällaisella oli kiva yllättää iltaa viettänyt vierasjoukko, voi nam, kun olikin hyvää!

Maitohorsmaa..

Maitohorsma on yleinen ja monenlaiseen käyttöön sopiva kasvi. Horsma kasvaa usein laajoina kasvustoina, joten sen kerääminen on helppoa ja mukavaa. Kasvupaikkoina ovat avoimet paikat, kuten hakkuuaukeat, hylätyt pellot ja niityt.-huomioitahan että keräät puhtaalta paikalta.

Käytettäväksi sopii nuoret versot, joita voi käyttää parsan tapaan. Samoin lehdet ja kukat ovat oikein hyviä, lehdet kerätään mieluiten ennen kukintaa. Lehdet ovat loistava aines yrttitee-sekoituksiin, viherjauheeseen, nuoret lehdet sellaisenaan salaatteihin ja muuhun ruuanlaittoon, kuten munakkaisiin, lettu-ja sämpylätaikinoihin, smuutien joukkoon.

Horsma ei allergisoi, ja on maultaan mieto, ja sisältää mm.c-vitamiinia ja B2-vitamiineja.

Lehtien kuivaaminen onnistuu ohuena kerroksena ihan huoneenlämmössä, tai kuivurissa alle 40 asteessa. Riivi lehdet ylhäältä alaspäin.

Maitohorsman kauniit kukat on varmasti jokaiselle tuttuja. Kuivaa kukkia, käytä koristeina tai vesikannussa. Kuivatut kukat ovat loistava lisä yrttiteen aineksena. 

Horsman lehtiä matkalla kuivuriin. -horsma on satoisa ja  poimiminen helppoa, joten sitä kannattaa kerätä koko vuoden varalle. Kotimaista , kuivattua horsmaa voi myös ostaa, jos ei itsellä ole keruupaikkoja tai mahdollisuutta poimimiseeen.

Omassa keittiössä horsma on käytössä monella tapaa, tässä paistettuja nuoria versoja halloumin kanssa..-itsetehty halloumi ja versot sopivat yhteen todella hyvin.

Horsma-kasvispihvejä:) Tämä on sellainen "omaa satoa"-annos, pakastimesta löytyy vielä vihreitä härkäpapuja ja porkkanaraastetta, ja näiden lisäksi pihveissä on mm.silputtuja, nuoria horsmanlehtiä reilusti.

Horsma-spelttisämpylöitä. Rouheista ja hyvää, sopii myös hyvin kasvisburgerin sämpyläksi. Sämpylä- ja lettutaikinaan ja siemennäkkäriin sopii yhtä hyvin myös kuivattu horsmasilppu, näissä mukana vielä tuoreita, nuoria lehtiä.

Luonnon parantava voima

Varmasti lähes jokainen on sen itsekkin kokenut, luonto hoitaa, rauhoittaa ja rentouttaa. Metsäluonnon on mittaustuloksissa todettu laskevan verenpainetta ja pulssia, vähentävän lihasjännitystä, tasapainottavan parasympaattisen hermoston toimintaa ja tasaavan mielialaa.

Luonnonvarakeskuksen professori Liisa Tyrväinen on todennut tutkimuksissaan, että luonnon esteettiset elämykset ja vihreän ympäristön rentouttava vaikutus parantavat mielialaa ja palauttavat stressistä. Jo 15 minuuttia riittää aikaansaamaan positiivisia vaikutuksia kehossamme.

Metsäoleskelu lisää elinvoimaa ja  ihminen on jopa luomiskykyisempi vietettyään aikaa luonnossa.

Samoin luonnon merkitys immuniteetillemme on elintärkeä. Kun suhde luontoon on käynyt yhä ohkaisemmaksi ja pahimmillaan katkennut kokonaan, ei ole ihme, että meillä on monia immuunijärjestelmän häiriötiloja ja niistä kumpuavia elintasosairauksia, sanoo Etelä-Karjalan Allergia-ja Ympäristöinstituutin johtaja, FT Kimmo Saarinen.

Luontoyhteyden heikkenemisestä johtuva mikrobiomin köyhtyminen on yksi syy siihen, että allergiat ja astma ovat lisääntyneet huomattavasti, kuten monet muut kansanterveyttä uhkaavat ja nopeasti länsimaissa yleistyneet krooniset taudit ja häiriöt, kuten syöpä, diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet.-Sairaudet lisääntyvät kun ihmisen luontoyhteys katkeaa, toteaa emeritusprofessori Tari Haahtela.

Luonto palauttaa meille sen, minkä jokapäiväinen rakennettu ympäristö kuluttaa. Aivan kuten ruoka ja vesi palauttavat kehomme energiavarastoja, luonto palauttaa mieltämme ja huomiokykyämme.

Avaa sydän luonnolle ja se avaa silmäsi, kulje ja ihmettele,hengitä syvään ja  nauti, muistatko vielä miltä tuntuu paljaat jalat kalliolla tai nurmikolla, miltä tuoksuu metsä sateen jälkeen-voimauttavia luontohetkiä <3